Jäähyväisten aika

1.11.2010 alkanut K-EASY hanke loppui nyt touko kesäkuun vaihteessa. Hassuna yhteensattumana samaan aikaan loppui myös sähkövatkaimeni toiminta. Vatkain tosin oli palvellut minua jo yli kymmenen vuotta ja isäni äitiä sitä ennen yli kaksikymmentä vuotta. Vatkainta katsellessani pohdin K-EASY hankkeen oppeja hiilijalanjäljen pienentämisestä, resurssiviisaasta toiminnasta ja jätteiden vähentämisestä.

Vatkain oli vm. – 74 eli valmistettu ennen syntymääni. Tuolloin 40 vuotta sitten on ollut osaaminen ja tekniikka valmistaa kodin pienkone, joka kestää sukupolvelta toiselle. Vaikka uutta vatkainta ostaessani satsaisin markkinoiden kalleimpaan vatkaimeen, oletukseni käyttöiästä ei ylittäisi 15 vuotta. Miksi me kuluttajina hyväksymme lyhyet käyttöiät ostamillemme koneille? Haluammeko uusia laitteet muutaman vuoden välein trendiväreissä? Kuten kaikki tiedämme, maapallomme ei kestä lyhytnäköistä ja ahnetta käyttäytymistä.

Aloin myös miettiä selviäisinkö ilman sähkövatkainta. Kun leivon, voisinko panostaa aikaa ja lihasvoimaa perinteisellä vispilällä vatkaamiseen? Säästäisin sähköä, keittiön kaappitilaa ja olisin materiaalitehokas. Jättäisinkö lapsille ja lapsenlapsille perinnöksi opin kiireettömästä kokkailusta?
Näillä mietteillä hankkeen päättyessä K-EASY blogi hiljenee yhdessä sähkövatkaimen kanssa. 

Aurinkoista kesää!

 Virpi

Rakentamisen ja aluesuunnittelun ajankohtaisia asioita 21.5.2014 Hämeenlinnassa

Tapahtuma rakentamisen ja aluesuunnittelun ajankohtaisista asioista

Ohjelmassa

Aamukahvit

Kestävä asuminen ja ympäristö – K-EASY 

Kestävä asuminen ja ympäristö -hanke, K-EASY, pureutuu kolmen vuoden ajan ratkomaan kiinteistöjen energiatehokkuuden ohella jätehuoltoa, kierrätystä sekä älykästä talotekniikkaa. Tarkastelun kohteena ovat myös kaavoitus ja kiinteistön elinkaaren optimointi. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat rakentamis- ja kiinteistöalalla toimivat pk-yritykset, kiinteistöjen omistajat sekä kunnat ja kaupungit. Hankkeella haetaan ratkaisuja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseen rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Virpi Messman, projektipäällikkö, Innopark Programmes Oy 

MALTTI - Työkalu vähähiiliseen aluesuunnitteluun

MALTTI-työkalu tarjoaa kokonaiskuvan uuden asuinalueen rakentamisen ja käytön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä sekä päästöjen ajoittumisesta suhteessa asuinalueen elinkaareen. Samalla voidaan tarkastella, mistä alueen kokonaishiilijalanjälki koostuu ja kuinka eri kehitystoimenpiteet vaikuttavat globaaliin kokonaispäästöön. Työkalua voidaan hyödyntää useissa eri kaupunkikehityksen vaiheissa ja eri toimijoiden apuvälineenä.

Virpi Martikainen, asiantuntija, Culminatum Innovation Oy

ASTE- suunnitelmallinen kiinteistönpito 

ASTE-osahanke selvitti asuinkiinteistöjen ja teollisuushallin energiankulutusta ja säästömahdollisuuksia. Asuinkiinteistöjen osalta hankkeen toimenpiteet kohdistuivat pitkäaikaisen kiinteistöstrategian kehittämiseen sekä korjausrakentamisen suunnittelun haasteisiin. Teollisuuskiinteistöjen osalta energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet keskittyivät sähkö- ja lämpöenergian säästömahdollisuuksiin sekä käyttäjien osaamisen lisäämiseen. 

Johanna Veikkolainen, projektipäällikkö, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Lupapiste.fi – sähköinen asiointi rakennushankkeissa

Lupapisteen kautta voit jättää tiedustelun rakennushankkeeseesi liittyen kaikissa Suomen kunnissa. Lupahakemuksia voit jättää tällä hetkellä jo yli kymmenessä kunnassa ja vähitellen Lupapiste laajenee koko maan laajuiseksi palveluksi.

Jani Muhonen, liiketoimintajohtaja Lupapiste-palvelut, Solita Oy

Tilaisuuden materiaalit löytyvät

Lupapiste.fi – sähköinen asiointi rakennushankkeissa Jani Muhonen, liiketoimintajohtaja Lupapiste-palvelut, Solita Oy
http://www.slideshare.net/janimuhonen/20140521-hameenlinna

ASTE- suunnitelmallinen kiinteistönpito Johanna Veikkolainen, projektipäällikkö, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
http://www.slideshare.net/virpime/aste-hmeenlinna21052014-johanna-veikkolainenladec

MALTTI - Työkalu vähähiiliseen aluesuunnitteluun
http://www.slideshare.net/virpime/21052014-loco-hmeenlinna

Kestävä asuminen ja ympäristö – K-EASY Virpi Messman, projektipäällikkö, Innopark Programmes Oy
http://www.slideshare.net/virpime/rakentamisen-ja-aluesuunnittelun-aamukahvi-2152015-messman

 

 

Biotalous on talouden seuraava aalto

Menossa on paradigman muutos: teollisen vallankumouksen myötä siirryttiin luonnonvarataloudesta fossiilitalouteen. Nyt fossiilitalous on vaihtumassa biotalouteen. Fossiilisille polttoaineille ja raaka-aineille innovoidaan korvaajia.

Suomen biotalousstrategia valmisteilla

Suomelle laaditaan parhaillaan kansallista strategiaa biotalouden edistämiseksi. Strategiaa on laadittu mm. toimialakuulemisissa, työpajoissa ja alueellisissa biotalousfoorumeissa. Strategiasta odotetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä pääsiäisen jälkeen.

Biotalousstrategian visio on että biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Suomen biotalousstrategia on kasvustrategia, jonka tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa. Lähtökohtana on käytetty EU:n biotalousstrategia.

Strategian kautta pyritään ennakoimaan liiketoimintamahdollisuudet ja pyritään panostamaan osaamiseen panostamalla koulutukseen ja tutkimustoimintaan. Tärkeää on luoda toimintaedellytyksiä uudelle liiketoiminnalle.

Biomassojen hyödyntämistä on kehitettävä. Samalla on kuitenkin varmistettava uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus ja kestävyys. Biomassa on uusiutuva, muttei rajaton varanto. Suomi on edelläkävijä biomateriaalien hyödyntäjänä.

Strategiassa pyritään löytämään biotalouden keskeiset painopisteet.  Kun suunnataan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta biotalous-strategiaa hyödynnetään varojen kohdentamisessa. Myös EU -rahoituksessa on merkittäviä panostuksia biotalouteen. Esim. Horizon 2020 Bio-based Industries on kiinnostanut jo kymmeniä suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

 http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/area/bio-based-industries

Vihreää pääsiäisen aikaa!

Innovaatioita biopolttoaineissa

Näkymä Neste Oilin Porvoon Kilpilahden alueelta 27.3.2014

Innovaatioverkoston mukana pääsin tutustumaan Porvoon Neste Oilin öljynjalostamon innovaatiotoimintaan
ja tiloihin maaliskuun lopulla. Toimintaa esittelivät Neste Oilin sidosryhmäsuhdepäällikkö Leila Puonti ja T&K-päällikkö Jukka-Pekka Nieminen. Tuloksena laadukkaasta innovaatiotoiminnasta Neste Oilin kehittämä biopolttoaine valittiin 2000-luvun mullistavimmaksi suomalaiseksi bisnesinnovaatioksi Talouselämän kilpailussa.

Neste Oilin vierailun aikana nousi esiin samoja kysymyksiä kuin K-EASY hankkeen jäteosioissa. Mistä löydämme volyymeiltään riittävän suuria jäte-eriä? Mistä löydämme laadultaan sellaista jätettä, jota voidaan hyödyntää? Näissä on mielenkiintoisia haasteita yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotyöhön.
Nyt Neste Oilin biopolttoaineen raaka-aineena on käytetty sekä kasvi- että eläinperäisiä jätteitä. Kaikkiaan Neste Oililla on jo käytössä 12 uusiutuvaa kasvi- ja eläinperäistä raaka-ainetta uusiutuvan dieselin tuotannossa. Jätteistä ja tähteistä tehdään jo niin paljon uusiutuvaa dieseliä (HVO), että sillä määrällä katettaisiin 1,3 miljoonan auton vuosittainen diesel-tarve.

Suomen omavaraisuus näissä jätteissä ei riitä kattamaan tarvetta. Pohdinnan arvoista on miettiä kuinka voisimme tehdä yritysten välistä yhteistyötä niin, että toiminnan sivuvirtoina syntyvät jätteet saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä lähellä jätteidensyntypaikkaa.

Niukkenevien resurssien ja luonnonvarojen riittävyyden takaamiseksi on panostettava enemmän tutkimus ja kehitystyöhön. Innovaatiotoiminnan tekeminen yritysten ja organisaatioiden rajat ylittävästi mahdollistaisi resurssiviisaan toimintatavan. Näin toimijat arvoketjujen eri kohdissa pääsisivät vaikuttamaan ja kehittämään isompaa kokonaisuutta.

Viestintä, verkostoituminen ja innovointi on tapahduttava ketterämmin parantaaksemme yritystemme kilpailukykyä. Kestävää kehitystä tehdään yhdessä. Jokainen toimija voi kehittää itseään viestijänä ja verkostoitujana.  Sammoin kompetenssiosaamisen kehittäminen ja uusien ratkaisuiden hakeminen avoimin mielin vaatii asennetta. Tsemppiä kevääseen!

Linkit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/talouselama+valitsi+2000luvun+mullistavin+bisnesinnovaatio+on/a2234940

http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,63,310,23111

Engelinrannan alueen hulevesiselvitys on valmistunut

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen hulevesiselvitys on valmistunut osana K-EASY hanketta. Hulevesiselvityksen tarkoituksena oli laatia Engelinrannan kaava-alueelle kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, innovatiivisia ja ekologisia menetelmiä sisältävä hulevesiselvitys. Hulevesiselvitystä tehtiin organisaatiorajat ylittävästi ja eri toimijoiden osaamista hyödyntäen. Hulevesiraportin laativat Rambollin konsultit yhteistyössä Etelärata Oy:n, Hämeenlinnan kaupungin, HAMKin, Hämeenlinnan Veden ja Innopark Programmesin työntekijöiden kanssa.

Hulevesien johtaminen, viivyttäminen, imeyttäminen ja mahdollinen varastointi ennen vesistöön johtamista vaikuttavat merkittävästi aluesuunnitteluun. Tulevaisuudessa monimuotoista asumista sisältävän alueen halutaan liittyvän saumattomasti nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja noudattavan kestävän kehityksen periaatteita. Hulevesien hallinnan huolellinen suunnittelu on osa tätä laajempaa kokonaisuutta.

Suunnittelualue on pääosin kaupunkimaista aluetta, jonka hulevedet kulkevat hulevesiverkossa.

Alueella on erityisiä tulvariskikohteita, jotka ovat tulvineet jo vuosia, erityisesti nykyinen Engelinrannan alue sekä viereiset Paasikiventie ja linja-autoaseman pysäköintialue tulvivat toistuvasti rankkasateella.

Suunnittelualue jaettiin selvitystä tehdessä kolmeen osa-alueeseen:

Paasikiventien pohjoispuolella olevaan osaan, Paasikiventien katualueeseen sekä Engelinrannan

alueeseen. Osa-alueilla on erotettu laadultaan erilaisina hulevesijakeina kattovedet,

liikennöityjen päällystettyjen alueiden hulevedet sekä muiden päällystettyjen alueiden hulevedet.

Selvityksessä on määritelty hallinta- ja käsittelytavoitteet sekä kuvattu suositeltavia huleveden hallintamenetelmiä ja niille hallintamenetelmäketjuja.

Jatkosuunnittelulle selvityksessä nostettiin esille huomioitavina asioina mm. alueen topografia, geotekniset ominaisuudet, maanalaiset johtolinjat ja tulvareitit sekä hulevesijärjestelmän toiminnan ja ylläpidon vastuut.

http://www.innopark.fi/attachments/uudet_hankeaineistot/engelinrannan_hulevesiselvitys_raportti_31-12-2013.pdf

Vihreä jouluntoivotus!

Vuonna 2013 K-EASY hankkeen Innoparkin osiossa on tehty monta askelta kohti kestävää toimintaa.  Yhtenä suurena kokonaisuutena on ollut Engelinrannan aluekehitys. Tähän työhön oman osuutensa on tuonut selvitys energiakaavan toteuttamiseksi alueella. Energiakaavoituksessa on lukuisia huomioon otettavia asioita, joita kaikkia ei tarvita joka kohteessa. Energiakaavaan tulee ottaa kunkin alueen ominaisuuksiin kuuluvat määritteet. 

Selvitys on luettavissa Innoparkin sivuilta:

http://www.innopark.fi/attachments/uudet_liitteet/hml_engelinranta_energiakaava_julkinen_tiivistelma_02huhti2013.pdf

Pilottikohteena on ollut myös asunto-osakeyhtiö Riviuhokolan kanssa liittyen uusiutuvan energian mahdollisuuksiin 90-luvun rivitalossa. Selvitystyön tuloksena yhtiössä ryhdyttiin toimenpiteisiin maalämpöratkaisuun siirtymiseksi.

Envorin kanssa on työstetty ympäristötoimialan viestinnän kehittämistä. tavoitteena oli viestiä malleista jätteistä syntyvän energian hyödyntämiseksi. Samalla selvitettiin kuinka ympäristötoimialalla toimiva yritys pystyisi viestimään potentiaalisille yhteistyökumppaneilleen tavoitteistaan.

Muistakaa joulunakin ajatella vihreästi ja ottaa kestävän kehityksen arvot mukaan tehdessänne valintoja. Kaikille toivottelen rauhaisaa Joulua ja työ jatkuu 2014, maailma ei ole vielä valmis!

Maalämpö osoittautui parhaaksi ratkaisuksi Verkatehtaan Paviljonkiin

Innopark Programmes Oy:n ja Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan teettämä selvitys puoltaa Hämeenlinnan Verkatehtaalle rakennettavan Paviljongin energiaratkaisuksi maalämpöä. Selvityksellä haettiin edullista ja mahdollisimman ympäristöystävällistä vaihtoehtoa.

Gaia Consulting Oy:n tekemä selvitys osoittaa, että Hämeenlinnan Verkatehtaan alueelle suunnitellun Paviljongin energiantuotantomalliksi sopii parhaiten maalämpö. Maalämpö yhdistettynä kompressorikylmälaitteeseen osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi energiaratkaisuksi. Lisäksi maalämmön ilmastovaikutukset olisivat Paviljongissa kaukolämpöä pienemmät.

”Maalämpöpumppua kannattaa yleensä hyödyntää sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen, mutta Paviljongin jäähdytystehon tarve on ajoittain niin suuri, että maalämpöpumpun rinnalle on kannattavampaa ottaa erillinen kompressorikylmälaite”, kertoo selvitykseen osallistunut Aki Pesola Gaia Consultingista.

Paviljongille etsittiin energiantuotantomallia, jossa sähkö-, lämpö- ja jäähdytysenergia tuotetaan lähellä loppukulutuspaikkaa. Selvityksessä tutkittiin maalämmön ja kaukolämmön lisäksi myös aurinkosähköjärjestelmää ja vesistölämpöä sekä erilaisia yhdistelmäratkaisuja. Aurinkosähkön tuottaminen Paviljongissa todettiin kiinnostavaksi ratkaisuksi, mikäli järjestelmälle saadaan työ- ja elinkeinoministeriön 30 % investointituki.

"Energiaselvitys on yksi tärkeä osa Paviljonki-hankkeen esiselvityksiä. Hyödynnämme sitä niin tulevassa arkkitehtuurikilpailussa kuin paviljongin käyttötalouden suunnittelussa. Järkevä investointi ja edulliset energiakulut hyödyttävät aikanaan asiakkaitakin edullisempina vuokrina", sanoo Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Astor.

Hämeenlinnan Verkatehtaan uuden Paviljongin on tarkoitus tarjota lisää tilaa näyttelyiden, kongressien ja juhlien järjestämiseen. Rakennus valmistuu alustavien suunnitelmien mukaan 2015–2016.