Kun päivät ovat pidentyneet jo hyvän aikaa, on hyvä aika ottaa puheeksi aurinkoenergia.
Ajankohtaiseksi asian tekee myös
Bloombergin raportti aurinkoenergiaan tehtyjen investointien räjähdysmäisestä noususta viime vuoden aikana.
Maailmanlaajuisesti aurinkoenergiaan investoitiin vuonna 2011 136,6 miljardia dollaria, mikä on 36% enemmän, kuin edellisenä vuonna.
Pääsyy investointihalukkuuteen lienee se, että aurinkoenergiasta on tulossa energian hinnannousun ja aurinkoenergian asennuskustannusten myötä itsenäisesti (ilman julkisia investointikannustimia) kannattavaa nopeammin, kuin on odotettu.
”The Guardianin” mukaan asennuskustannukset puolittuvat vuoden 2009 tasosta vuoteen 2013 mennessä.
Euroopan Unioni, pitkälti Saksan ja Italian johtamana, on ollut globaalien aurinkosähkömarkkinoiden veturi.
Näissä maissa on ollut käytössä hyvin toimiva syöttötariffijärjestelmä, joka on ruokkinut alan tuotekehitystä ja investointeja.
Tuotekehityspanostukset ovat johtaneet siihen, että aurinkoenergiamarkkinat ovat kypsyneet, paneelien hankinta- ja asennuskustannukset ovat laskeneet roimasti ja aurinkosähköstä on näin tullut kilpailukykyinen ”perinteisten” energiantuotantotapojen kanssa.
Näin ollen Saksa laski aurinkosähkön syöttötariffeja vuoden 2010 aikana kahdesti ja reilusti aikaisemmasta tasosta.
Valtion tuki teki tehtävänsä ja nosti todellisen tulevaisuuden teknologiateollisuuden alan yhdeksi Saksan kilpailuvaltiksi.
Jos globaalit aurinkosähkömarkkinat ja niiden tulevaisuus kiinostavat, suosittelen tutustumaan Euroopan aurinkosähköteollisuuden liiton (EPIA) raporttiin "Global Market Outlook for Photovoltaics until 2015". Raportti löytyy
EPIA:n sivuilta.
Kun puhutaan aurinkoenergian tuottamisesta Suomessa, kuullaan usein väite ”täällä ei paista aurinko ja silloin, kun paistaa, ei tarvita sähköä”.
Eihän tämä väite toki kokonaan väärä ole: pääasiallisena energiantuotantotapana aurinko ei talvella toimi, joskin etenkin aurinkosähköä voidaan joissakin määrin tuottaa myös pimeinä kuukausina (aurinkolämpö talvella ongelmallisempi).
Millä tavalla aurinkoa voidaan Suomessa hyödyntää parhaiten:
- Kesälläkin tarvitaan sähköä – enenevissä määrin myös kotitalouksissa ja kesämökeillä.Suomalaiset ovat mökkikansaa, mutta eivät enää tyydy wanhan ajan askeettisuuteen. Monet haluavat mökeilleen samat mukavuudet, kuin kaupunkikotiinsakin: lämpimän veden, sähkövalojen, sähkölieden ja mikroaaltouunin lisäksi on monille oleellista, että kesäpaikassa on televisio, dvd-soitin, tallentava digiboxi, laajakaistayhteys ja pleikka kolmonen. Ja kesällähän meillä päin paistaa monta tuntia päivässä. Tai silloin, kun ei paista, on ainakin valoisaa (myös pilvien läpi tunkeutuva hajasäteily, eli se ”valoisuus”, voidaan hyödyntää)
- Sekä sähkön, että lämmön tuotannossa voidaan hyödyntää hybridijärjestelmiä. Suorasähkö- tai öljylämmityksen kustannuksia ja ympäristötaakkaa voidaan vähentää aurinkokeräimillä. Myös kaukolämpölaskuja hankintainvestoinnin jälkeen lähes ilmainen aurinkoenergia (keräimien ja kennojen huoltotarve on erittäin vähäinen ja huoltokustannukset erittäin vähäisiä) keventää mukavasti. Markkinoilla on toki tarjolla myös hybridiratkaisuja, jotka perustuvat kokonaan bio- ja aurinkoenergiaan.
Aurinkoenergian tuotanto on Suomessa edelleen lapsen kengissä siitä huolimatta, että yksityistalouksien tuottama aurinkoenergia alkaa olla jo arkipäivää.
Suuremman mittakaavan tuotannossa esteenä on ollut se, että markkinoita kesällä tulevalle ylijäämäsähkölle ei ole.
Verkkoon syöttäminen on mahdollista, mutta käytännöt ovat edelleen byrokraattisia.
Siitä huolimatta, että aurinkoenergiamarkkinat ovat maassamme kehittymättömät, on Suomessa paljonkin aurinkoenergiaan liittyvää huippuosaamista.
Aurinkoenergian tuottamisen arvoketju on muuttunut: painopiste on siirtymässä itse paneeleista ja keräimistä entistä vahvemmin niihin liittyviin komponentteihin.
Tämä tarjoaa jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kotimaisten toimijoiden työtä tukisi nykyistä kehittyneemmät kotimarkkinat.
Kannustimena suuren kokoluokan aurinkoenergiainvestointeihin voisi toimia Saksan mallin mukainen syöttötariffijärjestelmä.
Tässä vielä
linkki videoon (Youtube), jossa suomalaiset toimijat kertovat aurinkoenergian tulevaisuuden näkymistä kotimaassamme ja globaalisti.
